Noniin, aletaanpas samantien ruotimaan tätä paria viime viikkoa ihan tosissaan ja osittain ei ehkä niinkään tosissaan. Kevyin aihe aloittaa lienee se mistä kaikki alkoi, Ihanko pihalla-festarin tunnusbiisistä. Tulee elävästi mieleen se hetki, kun aamulla sanottiin, että "hei nyt pojat tehkääpäs sellanen reipas/hyvä biisi, joka sitten tulee soimaan festareilla (ihanko pihalla)".
No eka ajatus päässä oli, kun sanottiin, että jopa studiokin oli varattu, että nyt saataisiin aikaa treenata biisiä ihan rauhassa, mutta kuinkas kävikään? Koko biisin tekoon, sanoitukseen, sovitukseen ja yleisesti soittamiseen jäi ehkä noin 4 päivää joten tulee pakostakin oma sanonta "lahjattomat treenaa" mieleen. Suuri kiitos kuitenkin Lauralle ja Viljalle, jotka sitten hoitivat san./sov. puolen ja biisi saatiin kasaan. Myös Maikkulan nuorisotalolle ja Jussi Onterolle suuri kiitos biisin kasaan kyhäämisestä ja mahdollisuudesta levyttää LOISTAVA BIISI! (not)
Kaiken kaikkiaan biisin teko oli ihan jees, vaikka kuulostikin gospellilta välillä. Ja kuten Teemu mainitsi ensimmäisenä päivänä biisiä tehdessä, että ei oikein meinaa yhteistä säveltä löytyä niin kyllähän se sieltä lopuksi sitten tuli. Kiitos kaikille osallistuneille hienosta ja uudesta kokemuksesta!
Jatketaanpas sitten tätä wihanpurkausta hillityssä muodossa kohdistettuna festareihin. Yleisesti ajatellen voisi sanoa suoraan, että olipa hienot festarit ja loistava toteutus kaikessa ymsyms, mutta eihän se kulissien takana aivan niin mennyt.
Ensimmäiseksi olisi ihan kiva tietää joka hetki missä mennään, ketkä tulee, minne tulee, milloin tulee ja mistä tulee. Missä tarvittavat tavarat ja henkilöt ovat. En jaksaisi nyt alkaa oikein erittelemään tuota pitkää listaa kaikesta mitä ei tapahtunut ja mitä tapahtui, joten sovitaan että puutun vain pääasioihin.
Seuraavaksi otetaanpa pieni katsaus siihen kuinka ulkopaikkakuntalaiset reagoivat/eivät reagoineet mihinkään. Tarkoitan tällä esimerkiksi sitä kuinka minulta tullaan viime hetkillä kysymään, että voisinko auttaa pystyttämään lavaa kun omilla pajalaisilla oli kuulemma liian paha krapula, muistuttaen jälleen että tapahtumahan piti olla päihteetön?
Sitten itse asiaan, eli siihen kuinka meille sanottiin, että festareilla sitten jokaiselle löytyy 24/7 tekemistä ja ihmisiä olisi tulossa vaikka kuinka paljon. No tämäkään ei siis pitänyt ollenkaan kutiaan ja ajattelinkin että vaikka hyvistä lehti- ja nettimainoksista huolimatta tuli porukkaa hyvin vähän paikalle, olisiko tarvittu paremmin osoitettu mainonta? Kuten nuorisoa vetäville paikoille tai koululaitosten ilmoitustauluille. No oli miten oli, jengiä tuli jokseenkin paikalle ainakin ensimmäisenä päivänä. Jäi kuitenkin vähä p..ka maku suuhun kun sanottiin, että tekemistä riittää koko ajaksi, aamun aloitti nopea 2-3 tunnin rypäs raskasta ja puurtavaa työtä, jonka jälkeen lokoiltiinkin sitten Infopisteessä aina kymmenen henkilön voimin ja kuunneltiin kun hiukset kasvaa. Ja kun taas tarvittiin nopeaa apua niin sykähdettiin kuin hauki rannasta.
Niitä harvoja positiivisia tilanteita oli, kun pääsi käyttämään tamperelaista festariporukkaa Wankkurissa ja takaisin Valveelle. Matka taittui helposti osaavan kuskin hoteissa ja kyllähän sieltä jopa lätkätunnareitakin alettiin joikaamaan takariveistä johon koko bussi yhtyi lopuksi mukaan (allekirjoittanut itse ei kylläkään). Tahtoisinkin kiittää kyseistä poppoota loistavasta minireissusta ja siitä kuinka he lupasivat jättää meille perjantaiksi auringon paisteen ouluun, jotta jatkofestarit tiettävästi meni ihan sujuvasti.
Lopuksi kuitenkin pakko sanoa, että jos oli ulkopuolinen festareilla niin hyvän vaikutelman sai siitä kuinka tapahtuma oli järjestetty ja kuulemma aikataulukin oli lähes minuutilleen oikeassa koko tapahtuman ajan. Yleinen kiitos J. Aslak Räsäselle ja kaikille bändikatselmukseen osallistuneille yhtyeille, varsinkin erikoismaininnan joskin erikoisesta, mutta hienosta performanssistaan antaisin Toni Kandelinille! Vaikka ei kaikki välttämättä ollut minun makuuni, on pakko myöntää, että hän ainakin yleisön otti erittäin loistavasti haltuun ja pisti jengin liikkeelle. Olisi vain suonut enemmän porukkaa olevan, jotta festareiden pääesiintyjä J. Aslak Räsänen olisi toden teolla päättänyt tapahtuman railakkaaseen juhlintaan! Kiitokset vielä kaikille jotka tekivät festareista mahdollisen ja pidetään ensi kerralla vielä hienommat festarit eikä warsinkaan päästetä mitään angstilasta kirjoittamaan päiväkirjaan kommentteja!
Ainiin ja lopuksi Ramin kirjoituksesta innostuneena tarviaisi varmaan mainita kiitokset tälle pikku tytölle joka ilmeisesti ähmillänsä tuli joka toinen minuutti kysymään "mitä sää teet?", keskiviikkona kun tanssisalin mustausverhoja ja lavoja keräiltiin pois.
<? target="xml" content="namespace prefix = o ns = \"urn:schemas-microsoft-com:office:office\" /">?>
"I´d rather be hated for what I am than be loved for what I am not!"
-Pekka
